maanantai 30. toukokuuta 2011

Tehokkain ja maistuvin lääke kävi huonosti tai ei

Ongelmat ja uhkat näyttävät olevan kasvussa. Ihmisten aiheuttaman ilmastonkehityksen suuntaa ei ole saatu vielä muutettua. Koko maailman väestönkasvu ja monien isojen kehittyneiden maiden taloudellinen nousu näyttävät paitsi estävän ilmastonmuutoksen kääntymistä parempaan suuntaan myös nopeuttavan resurssien varsin nopeaa ehtymistä.

Arabimaissa vanhat epäkansanvaltaiset valtarakennelmat ovat murtuneet tai murtumassa ja näiden muutosten lopulliset seuraukset voivat olla myös huonoja. USA:n velkaantuminen lisääntyy lisääntymistään. Euroopan Unionissa varsinkin Kreikka näyttää täysin kyvyttömältä ratkaisemaan isot ongelmansa ja useimmat muutkin Euroopan maat ovat  luisumassa monenlaisten ongelmien syövereihin. Suomessa parhaillaan käytävät hallitusneuvottelut ovat pitkittyneet todennäköisesti sen vuoksi, että hyvinvointipalveluiden ilmeisesti pakollisten, isojen leikkausten kohteista ei ole päästy yksimielisyyteen.

Yksi vaihtoehto on, että jatketaan Titanicin tyylisiä tanssiaisia eli ylläpidetään entistä menoa joko sen vuoksi että ei haluta nähdä, että jotain ikävää on tulollaan  tai oletetaan, että tehokkaistakaan toimenpiteistä ei ole enää mitään hyötyä.

Mikä olisi paras lääke ongelmiin?

Olisi tietenkin tehtävä päätöksiä nopeasti monissa asioissa, mutta paras peruslääkitys ongelmien pysyvää ratkaisua ajatellen on tieteen ja tieteen harrastamisen lisääminen entisestään. Niin maailman nykyisen tilan kuin sen korjausmahdollisuuksien taustalla ja perustana on hyvin olennaisesti tieteen huikea ja monialainen edistys.

Pienenä esimerkkinä tieteen synnyttämistä ongelmista ja ratkaisumahdollisuuksista voisi mainita vaikkapa Saksan selviämisen I maailmansodan aikana niin tavattoman pitkään kuin se selvisi ennen antautumista. Hyvin tärkeä tekijä Saksan kestokyvylle oli tieteellisen tutkimuksen avulla saatu tieto ja taito valmistaa keinolannoitteita sekä räjähdysaineita paljon ja nopeasti ilmakehän typestä.  Myönnän toki että esimerkki ei ole ylevin mahdollinen, mutta se on aika hyvä.

On panostettava tieteelliseen, erityisesti luonnontieteelliseen tutkimukseen ja tieteen harrastamiseen sekä tieteellisen ajattelun edistämiseen yleisemminkin. Tieteen harrastuksen edistäminen edistää  ainakin pitemmällä tähtäimellä myös tutkimusta. Tieteen harrastuksen lisääntymisen voi olettaa lisäävään myös rationaalista suhtautumista tarpeellisiin muutoksiin. Tiedehän ei ole mystiikkaa vaan perimmiltään järjestelmällistä, perusteltua ja dokumentoitua maalaisjärjen käyttämistä.

Siinäkin tapauksessa, että lähivuosina tai -vuosikymmeninä todella tulisi iso romahdus, niin raunioista on helpompi nousta jos tutkimusta on tehty ja tiedettä on harrastettu ennen romahdusta runsaasti. Toivoa tietenkin sopii, että romahdukset onnistutaan välttämään tieteen avulla.

Tieteen ja tieteen harrastamisen edistäminen on kaiken lisäksi hauskaa. Esimerkiksi Tieteen Ystävien Seura tarjoaa mahdollisuuden iloiseen tieteen harrastamiseen.