Pitkät listat ilman pääministerivaalivedätystä

Miten kansan tahto toteutuisi nykyistä paremmin eduskuntavaaleissa?

Valtaa käyttävät puolueet, eivät yksittäiset kansanedustajat. Kansanedustajien henkilökohtaisilla käsityksillä on painoa vain harvoissa omantunnon asioissa, jotka liittyvät yleensä vain uskontoon tai seksiin. Muutoin kansanedustajat äänestävät sen mukaan, mitä puolue linjaa. Niin se on ja tulee olemaan. 

Valistunut äänestäjä valitsee siten ennen muuta puolueen, jonka arvoja ja pyrkimyksiä eniten kannattaa. Itse ehdokkaan valinnan pitää olla mahdollisesta sympaattisuudesta, reippaudesta, ulkonäöstä jne. huolimatta toissijainen asia. Tämä on tärkeää huomata ja muistaa, myös politiikasta vähemmän kiinnostuneiden. Muuten tulee narratuksi.

Myös vaalilakia pitäisi muuttaa vähemmän harhaan johtavaksi eli ottaa käyttöön ns. pitkät listat. Toisin sanoen puolueiden vaalipiirijärjestöt asettaisivat jäsenäänestyksellä ehdokkaansa järjestykseen, jossa nämä tulevat valituksi, jos puolueen saamat äänet riittävät. 

Tämä malli vähentäisi roimasti rahan, lahjoittajien ja pintajulkisuuden vaikutusta vaalitulokseen. Muutos edistäisi todennäköisesti myös puolueiden jäsenmäärien kasvua ja niiden toimintaan osallistumista, mikä olisi kansanvallan kannalta myönteinen asia.

En usko, että tämä viisas muutos saadaan Suomessa aikaiseksi ainakaan lähitulevaisuudessa, mutta se on hyvä pitää mielessä. 

Toivottavasti olen väärässä pessimismissäni.

Toinen hyvä asia olisi, jos luovuttaisiin tietoisesti puhumasta pääministeriehdokkaista. Myös se on kieroa äänestäjien harhauttamista. 

Pääministerit eivät suinkaan ole hyviä itsevaltiaita, vaan omien puolueidensa linjojen noudattajia ja vartijoita. 

Harhainen tapa puhua pääministerivaalista suosii isompia puolueita pienempien kustannuksella. Erityisesti se suosii istuvan pääministerin puoluetta ja isoa puoluetta, jolla sattuu olemaan esiintymistaitoinen puheenjohtaja. Tuollainen etevyys ei takaa, että osaamista olisi missään tärkeämmässä asiassa enemmän kuin muilla ehdokkailla.

Suuret puolueet voivat edistää reilumpaa menettelyä vaikenemalla pääministeriehdokkaista. Sellainen käytäntö, että suurin puolue saa nimetä ensisijaisen pääministeriehdokkaan vaalien jälkeen ei liene kansanvallalle vahingoksi, mutta sitovaksi sitä sääntöä ei ole järkevää tehdä.

Media ja muut merkittävät toimijat voisivat omasta puolestaan edistää parempaa käytäntöä siten, että jättävät pääministerivaalipuheet omaan arvoonsa, eivätkä tanssi enää markkinointimaakareiden pillin tahdissa kirjoituksin, puhein, teoin tai gallupein. 

Harkinnan puutetta on tässä asiassa osoittanut esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunta järjestämällä "pääministeripaneelin".  "Suurten puolueiden puheenjohtajien paneeli" olisi selkeästi fiksumpi ilmaisu. Helsingin Sanomat on ilahduttavasti juuri tänään oireillut tässä asiassa oikeaan suuntaan.